Johdanto osakaskuntiin ja LYVO:on
Tämä sivu on ”ylätason” esittely yhteisen vesialueen osakaskuntaan. Syventävää tietoa osakkuudesta, LYVO:n osakkaista ja ohjeita osakkaille täältä.
(Kuva Outamonsalmelta. Tästä pääset karttaan, johon LYVO:n vesialueen rajautuminen on merkitty selvästi.)
- Osakaskunta (kuten LYVO) on muodostettu ja toimii yhteisaluelain sekä kalastuslain mukaisesti
- Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteisen alueen hallinnosta ja aluetta koskevien muiden asioiden hoidosta.
- Osakaskunta päättää kaikista yhteistä aluetta koskevista, omistajan päätäntävaltaan kuuluvista asioista, esimerkiksi kalastuksesta ja metsästyksestä.
- Osakaskunta voi myös antaa lausuntonsa alueelle tehtäviä toimenpiteitä, esimerkiksi ruoppauksia koskien. Jos olet ruoppaamassa osakaskunnan alueella, lue tämä yleisohje huolellisesti ja täältä vesiluvasta. Ruoppauksesta ohjeita osakkaille täältä.
- Yhteisen alueen jokaisella osakkaalla on oikeus käyttää yhteistä aluetta. Vesialueilla ovat myös voimassa jokamiehenoikeuksien kanssa samantyyppiset yleiskäyttöoikeudet, joista on säädetty vesilaissa.
- Vesialueella saa liikkua vapaasti sekä kesällä että talvella, kuitenkaan aiheuttamatta omistajalle tai rannoilla asuville tarpeetonta haittaa tai häiriötä. Mökkiranta luetaan pihapiiriksi.
- Yhteisen vesialueen ensisijainen käyttötarkoitus on useimmiten kalastus. Omistajalla on omistukseen perustuva oikeus kalastukseen yhteisellä vesialueella, jos osakaskunta ei ole rajoittanut osakkeidensa kalastusta tai päättänyt kalastusoikeuden jakamisesta, voi osakas itse päättää kalastuksestaan, kuitenkin kalastuslainsäädännön määräyksiä noudattaen. Kalastonhoitomaksun on siis oltava kunnossa myös osakkaalla, joka on täysi-ikäinen.
- Osakkaiden ohella myös muut voivat kalastaa yhteisellä vesialueella yleisiin kalastusoikeuksiin perustuen. Niihin kuuluvat onginta, pilkintä ja silakan litkaus sekä kalastonhoitomaksun suorittaneilla viehekalastus. Kaikki yleiskalastusoikeudet tapahtuvat yhdellä vavalla.
Suomessa vesialueet ovat enimmäkseen yksityisessä tai osakaskuntien omistuksessa, tosin Pohjois-Suomessa on erityisen paljon valtion omistamia vesialueita. Jos vesialueella on useampi kuin yksi omistaja, muodostavat sen osakkaat osakaskunnan (entinen kalastuskunta).
Lylyisten Yhteisten Vesialueiden Osakaskunta (lyh. ”LYVO”) on yksi 20 000:sta suomalaisesta osakaskunnasta. Osakaskunnan perusajatuksen yhteenveto on esitetty hyvin Wikipediassa. Osakaskunta päättää alueensa käytöstä, esimerkiksi kalastuksesta ja metsästyksestä. (Osakaskunnan virallisiin tietoihin pääset tästä.)
LYVO (kiinteistötunnus 444-427-876-1, katso kiinteistörekisteriote) on nk. järjestäytynyt osakunta, jolla on vahvistetut säännöt. LYVO:lla on hoitokunta, joka huolehtii käytännön toiminnasta. Osakaskunnan vuosikokous valitsee aina hoitokunnan, tuorein vahvistettiin 18.9.2021.
Osakaskuntien toiminnasta kannattaa lukea lisää Kalatalouden keskusliiton sivuilta ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sivuilta. Yhteisalueiden toiminnasta säädetään erityisessä yhteisaluelaissa ja soveltuvin osin kalastuslaissa. Myös Länsi-Suomen kalatalouskeskuksen sivuilla on hyvä yhteenveto osakaskuntien roolista.
LYVO kuuluu, yhdessä lukuisten muiden osakuntien kanssa Karjaanjoen vesistön kalatalousalueeseen joka on julkisoikeudellinen yhdistys ja jonka kokouksessa LYVO:lla on äänioikeus ja jonne osakaskunta nimittää edustajansa. Karjaanjoen vesistön kalatalousalue on lokakuussa 2021 päivittänyt ehdotuksensa kalatalousalueen vesistön hoitosuunnitelmaksi. Suunnitelman johdanto antaa erittäin hyvän läpileikkauksen Lohjanjärven tilaan.
Yksityisillä vesialueilla myös metsästysoikeuden omistaa yleensä osakaskunta, joka siten päättää myös metsästysluvista, metsästysvuokrasopimuksista ja vieraiden viennistä metsästystarkoituksessa yhteisille vesialueille. Kaikilla yhteisen vesialueen osakkailla on metsästysoikeus, jos mitään ei ole sovittu. Osakkaiden tasavertaisuutta ei kuitenkaan saa loukata.
Maanmittauslaitoksen rekisteripäälikkö Kaisa Lehtikankaan esitys 2.12.2019 (Slideshare) vesialueista kiinteistörekisterissä on selattavissa täällä.
Vaikuttaminen, toiminta ja talous
Alla olevat kuvat otettiin LYVOn toimeksiantamasta siian poikasten istutuksesta Lylyistenlahdella 10.5.2021
Vaikuttaminen
Vesiin kohdistuu paljon erilaisia käyttötarpeita ja -toivomuksia, joista jotkut voivat olla keskenään ristiriitaisia.
LYVO:n kaltaisen osakaskunnan tehtävä on huolehtia yhteisen alueen hallinnosta ja hoidosta. Tähän voi liittyä myös osakaskunnan ulkopuolelta tulevien käyttöpaineiden sekä niiden vaikutusten seuranta ja niihin vaikuttaminen, myös etukäteen.
Havaittuaan omalla alueella lisääntyneet ruoppaukset, LYVO onkin valmistelemassa tutkimushanketta koskien rantojen ruoppauksien vaikutuksia, lue lisää vihreästä infolaatikosta tällä sivulla.
Vesilain mukaan tietynlaiset hankkeet tarvitsevatkin aina vesiluvan (tai nk. vesitalousluvan). Näitä ovat esimerkiksi vesivoimalaitokset, kulku- tai valtaväylän ylittävät sillat ja ruoppaukset, missä ruopataan vähintään 500 kuutiometriä pohja-aineista.
Edellä mainittujen esimerkkien lisäksi muukin hanke voi tarvita luvan, jos on mahdollista että se aiheuttaa merkittäviä muutoksia tai haittavaikutuksia vesistöihin. Laki sisältää tarkan kuvauksen sellaisista vaikutuksista, jotka aiheuttavat luvan tarpeen.
LYVO voi vaikuttaa vesitalouslupaan tekemällä vireillä olevasta hakemuksesta muistutuksen. Muistutuksessa tuodaan esiin osakaskunnan arvio hankkeen mahdollisista vaikutuksista ja osakaskunnalle (ympäristölle tai osakkaille) aiheutuvista haitoista.
Toiminta
LYVO on aktiivinen myös pyydyslupien myynnin järjestämisen ja useiden hallinnollisten tehtäviensä ohella.
LYVO suorittaa vuosittain kalaistutuksia, erillisen suunnitelman mukaisesti. Keväällä 2021 istutettiin siikaa Lylyistenlahden rannassa, edellisenä vuotena kuhaa Outamonsalmella. Varat istutuksiin saadaan käyttömaksuista ja pyydysmerkkien myynnistä. Kalaistutuksissa huomioidaan myös muiden osakaskuntien tekemät istutukset sekä kalatalousalueen suunnitelma.
Osakaskunta on järjestänyt kalastuksen valvonnan alueelleen. Lisätäkseen valvonnan aktiivisuutta ja näkyvyyttä osakaskunnan alueella on sovittu kalastuksenvalvonnasta ELY-keskuksen hyväksymän virallisen kalastuksenvalvojan kanssa. Valvonta on luonteeltaan myös opastavaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa, ja kiinteä osa vesialueen osakaskunnilta laissa edellytettyä toimintaa. Kalastuksenvalvojan toiminnasta ja kalastuksenvalvojen kohtaamisesta lisää tällä Kalatalouden keskusliiton sivulla.
LYVO:n hoitokunta on vuonna 2021 aloittanut tutkimushankkeen valmistelutyön yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa.
Ajatuksena on toteuttaa rantavesien ruoppauksien vesistölle aiheuttavia vaikutuksia tutkiva hanke, mahdollisesti yhden tai useamman osakaskunnan kanssa. Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin toteutettu järvivesistöillä vaikka ruoppauksia tehdäänkin yhä enemmän, myös LYVO:n alueella. LYVO on hakemassa tukimuotoista ulkopuolista rahoitusta hankkeelle. Julkaisemme projektin taustasta, tavoitteista ja kulusta yksityiskohtaisemmin kun hanke etenee hakemusvaiheeseen. Lue alustava hankesuunnitelma tästä.
Talous
Osakaskunnan varainhoitoa ohjaavat mm. kirjanpitolaki, yhteisaluelain pykälät ja osakaskunnan omat säännöt.
Osakaskunnat ovat yleensä voittoa tavoittelemattomia nk. yhteisetuuksia. Osakaskuntia ei rinnasteta yhtymiin, yhteisöihin eikä yleishyödyllisiin yhteisöihin. Yhteisetuuksia verotetaan erillisinä verovelvollisina, jolloin niille lasketaan ja vahvistetaan verotettava tulo tai tappio tulolähteittäin.
LYVO:lle aiheutuu menoja kalaistutuksista, hallinnosta, kalastuksenvalvonnasta, kalakantojen ja yhteisen alueen muusta hoidosta sekä edunvalvonnasta. Palkkoja ei makseta.
Tuloja LYVO saa valtion kalastuslain nojalla osakaskunnille maksamista korvauksista yleiskalastusoikeuksista, eli käytännössä LYVO:lle, kuten muille osakaskunnille, jyvitetään osuus kalastuksenhoitomaksuista. Lisäksi LYVO saa tuloa lupamaksuista, esimerkiksi verkko- ja rapumertamerkeistä.
LYVO:n talous on täysin avointa. Osakaskunnan tilipäätös on keskimäärin +/- nolla, eli kulut sopeutetaan tuloihin, joista valtaosa käytetään vuosittaisiin kalaistutuksiin. Kuvauksia toiminnasta ja varojen käytöstä saat mm. osakaskunnan julkaisemista vuosikertomuksista. Osakaskunnan kaikki taloutta ja toimintaa koskevat tiedot ovat täysin julkisia, varojen käyttöä valvovat osakaskunnan omistajat ja vuosikokous tarkistaa toiminnan ja myöntää vastuuvapautukset hoitokunnan jäsenille.
Hoitokunta esittää aina pyydettäessä tiedot tarkasteltavaksi ja vastaa mielellään kaikkiin toimintaa ja taloutta koskeviin kysymyksiin.
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 18.9.2021