Yleistietoa Lylyisten alueesta ja ympäristöstä
Lylyinen osana Lohjaa
Alun perin Lylyisten kylänä tunnettu alue sijaitsee Lohjanjärven Isoselän pohjoispuolella, Paloniemen ja Outamon kylien välisellä niemekkeellä. Lylyinen on osa Lohjan kaupunkia, jonka keskustasta Lylyistentien alkuun autolla ajoaika on noin 15 minuttia.
Lohjan Aurlahdesta etäisyyttä LYVO:n vesialueelle on Liessaaren pohjoispuolelta veneellä kulkien hieman yli 2 km.
Lohjasta lisää Wikipediassa ja Lohjan kaupungin omilta sivuilta. Myös VisitLohja -sivusto on erittäin ansiokas tapa tutustua Lohjaan ja suunnitella vierailua.
Lylyisten yhteisten vesialueiden osakaskunta, joka on muodostettu kylän alkuperäisten rajojen mukaisesti, on 2. suurin Lohjanjärven yksityisistä vesialueista.
Järvi
Lohjanjärvi on 122 neliökilometrin pinta-alallaan Uudenmaan maakunnan suurin järvi. Koko Suomen järvien pinta-alatilastossa Lohjanjärven sijoitus on 49. suurin.
Lohjanjärven alue on alun perin merenlahti, joka kuroutui maan kohotessa erilleen Suomenlahdesta n. 6600 vuotta sitten. Järvi muodostui sen kahden reunamuodostuman, Lohjanharjun ja Karjalohjanharjun, väliin.
LYVOn vesien syvin kohta on Isoselällä aivan vesialueen eteläreunassa, siellä vettä on n. 42 metriä.
Syvimmillään Lohjanjärvi on isonselän keskikohdassa, n. 55 metriä.
Maasto
Lylyisten maasto (ja vedenpinnan alainen järvenpohja) ovat sekä rakenteeltaan että syvyydeltään erittäin vaihtelevia, syvyyserojen järven pohjan syvimmän kohdan ja alueen korkeimman kallion lähennellessä 100 metriä.
Geologian tutkimuskeskus (GTK) tarjoaa erinomaisen rikkaan, yksityiskohtaisen ja interaktiivisen tietopalvelukokonaisuuden, josta esimerkiksi Lylyisten maankamaraa ja vesialuetta koskevaa tietoa (myös historiallista!) voi tarkastella.
Luonto
Lohjanjärvelle ovat ominaisia hyvin rehevät ja tiheät lehtokasvillisuuden peittämät rannat.
Lohjanjärven luonto kuuluu Suomen eteläisimpään kasvivyöhykkeeseen jota on kansankielellä kutsuttu mm. tammivyöhykkeeksi mutta oikeammin ollaan niin sanotussa lauhkean vyöhykkeen sekametsässä (virallisesti hemiboreaalinen vyöhyke.) .
Tammen luontainen kasvualue seurailee Lohjanjärven pohjoisrantaa, eli Lylyisten aluetta. Metsäalan ammattilehdessä on julkaistu erittäin mielenkiintoinen artikkeli tammesta suomessa.
Lylyisten luonto on siis rikasta. Maasto vaihtelee tiheistä hoitamattomista metsistä ja kalliojyrkänteistä suoalueisiin. Alueella on pieniä soita ja runsaasti lehtoja kalkkipitoisen maaperän ja eteläisen sijainnin vuoksi. Lylyisten ”niemellä” on myös paljon viljeltyjä peltoalueita.
Lohjanjärven ”järvihirviö”
Nähtävyyksiä
Lylyisten maa-alueen keskellä sijaitsee Lylyisten kartano, josta on ensimmäiset maininnat jo 1540 -luvulta. Kartano on hiljan siirtynyt yksityisomistukseen Lohjan kaupungin luopuessa omistuksestaan. Tätä ennen kartano oli HUS:in omistuksessa ja palveli virkistyskäytössä.
Kartanon alueella sijaitsevat myös muinaiset Käräjäkivet: 
(tarkat koordinaatit 60.267553, 23.964241), ja Lylyisissä on myös kymmeniä muinaishautojen paikkoja ja uhrikiviä.
Lohjärven ”Järvihirviö” sijaitsee Isollaselällä n. 600 metriä Partioniemen itäisimmästä kärjestä etelään päin koordinaateissa 60°15’23.8″P, 23°59’25.4″I. Järvihirviö asuu kallioisella ja varsin pitkällä matalikolla (Lippukari), eli lähesty sitä varoen!
Järven pinta
Lohjanjärven pinta vaihtelee vuodenaikojen mukaan merkittävästi, jopa 80 cm. Vedenpinta on alimmillaan loppusyksystä ja korkeimmillaan keskikesällä.
Vedenpinnan korkeuteen vaikuttaa sateita ja säitä enemmän ihmisen toiminta: Hiidenvedeltä tapahtuvat juoksutukset Lohjanjärveen ja juoksutukset Lohjanjärvestä Koskienergia Oy:lle kuuluvan Mustion voimalaitoksen toimesta.
Hiidenvedellä Helsingin kaupungin vedenhankinnan turvaamiseksi toteutettu säännöstely pitää veden määrätyllä padotuskorkeudella tasoittaen Lohjanjärveen purkautuvia virtaamia.
Tilastotietoa ja ajantasaiset tiedot Lohjanjärven pinnan muutoksista (ja jopa ennusteet) saa Ympäristökeskuksen tietopalvelusta.
Eläimet
Ketut, kauriit, rusakot ja supikoirat ovat tavallinen näky Lylyisten alueella, mutta myös ilveksistä on havaintoja. Hirvet taitavat olla Lylyisten suurin maalla liikkuva nisäkäs, rannoilla voi bongata saukon.
Suuret merikotkat liitelevät Lohjanjärven seuduilla, toinen alueen petolintulaji on kalasääski. Vesialueiden tavallisempia lintuja ovat laulu- ja kyhmyjoutsenet, tästä syystä LYVO:n merkissä on valkoinen joutsenen siluetti.
Arkoja lintuja kuten haikaroita ja kurkia näkyy varsinkin illansuussa, päivisin lohjanjärvellä partioivat mm. lokit, sorsalinnut ja esimerkiksi hanhet muuttomatkallaan. Silkkiuikut ovat erittäin yleisiä.
Lohjanjärven rannoilla on runsaasti reheviä tervaleppien täyttämiä lehtoja, ja eteläisen sijainnin sekä kalkkipitoisen maaperän vuoksi ranta-alueilla tavataan useita sellaisia kasvilajeja, jotka muodostavat sopivat elinolosuhteet eläinlajeille, joita ei muualla Suomessa esiinny.
Kalasto
Lohjanjärvessä on harvinaisen monipuolinen kalakanta, järvestä on tavattu yli 30 eri lajia joihin kuuluvat kuha, ahven, hauki, siika (istutettu), muikku, made ja muut tavalliset järvikalat, ankerias mukaan lukien.
Karjaanjoen vesistön kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman luonnos (päivitetty 25.10.2021) antaa johdannossaan tuoreen ja kattavan kuvan Lohjanjärven ja siten Lylyisten kalaston tilasta.
Suositeltua lukemista:
Lohjanjärven alueella on pitkä ja värikäs historia!
Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö Oy:n sivuilla on Lohjalaisen tutkijan Torsti Salosen vuonna 2015 laatima ainutlaatuisen ansiokas ja kuvarikas yhteenveto ja katselmus Lohjanjärven historiaan, erityisesti kulttuurin ja vesivoiman näkokulmista. Suosittelemme sen selaamista ehdottomasti!
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 28.10.2021 (päivetty linkki kalatalousalueen hoitosuunnitelman uusimpaan luonnokseen.)